Kirjan nimi: Jäätävää satoa
Kirjailija: Scott Phillips
Julkaistu: 2009
Kustantaja: ARKTINEN BANAANI
Kaikki alkoi kylmästä ja lumisesta jouluaatosta. Charlie Arglist on ryöstänyt työnantajansa ja hänen on käytettävä 9 tuntia viimeisenä yönään kotikaupungissaan. Sen jälkeen hänen oli tarkoitus lähteä rikoskumppaninsa Vicin kanssa pakoon, ennen kuin heidän varkautensa huomattaisiin. Charlie tapailee ystäviään ja juopottelee. Kaikki ei menekkään aivan suunnitelmien mukaan...
Kirja oli aika lyhyt (221s), mutta silti siihen mahtui paljon tapahtumia.
Alussa esiteltiin hyvin päähenkilöt, mutta myöhemmin uusia ihmisiä tuli aika paljon ja välillä tuntui etten pysyisi perässä. Kuitenkin alussa esiteltiin hyvin miljöö eli tapahtumapaikka, eikä ollut vaikeaa eläytyä Charlien saappaisiin. Arglist olisi voinut kiertää hieman useammissa paikoissa, välillä tuntui että kirja toistaa itseään. Kirjassa on käytetty paljon mielikuvitusta, ja lopussa on sellainen ratkaisu jota ei varmasti ainutkaan lukija olisi keksinyt.
Kirjan juoni oli kumminkin tyypillinen dekkarille. Charlie joutui kokoajan puntaroimaan keneen hän voi luottaa, näin henkirikoksiltakaan ei vältytty. Charlie oli asianajaja, mistä oli hänelle paljon hyötyä, koska poliisit tunsivat hänet. Poliisit pysäyttivätkin hänet moneen kertaan, ja jonkun toisen olisivat pidättäneet rattijuopumuksesta ja epäiltynä henkirikoksesta, sillä hänellä oli ruumis takakontissaan. Hän oli kavaltanut pomoltaan miljoonia, jotta olisi voinut aloittaa uuden elämän New Yorkissa tai jossain muualla.
Kirjalla oli todella kliseinen kaava, ja siitä todellakin huomasi, että tekijä oli aikaisemminkin lukenut ja kirjoittanut dekkareita. Hieman olisin ehkä kaivannut monipuolisuutta, sillä välillä se tuntui hiukan yksitoikkoiselta ja ennalta arvattavalta. Charliella oli joitakin todella hyviä ystäviä, ja silti Arglist kävi yön pikkutunneilla ryöstämässä heidät.
Kirja olisi voinut olla hiukan laajempi, mutta ymmärtäähän sen ettei yhdeksästä tunnista kovin pitkää kirjaa saa.
Muihin teoksiin verrattuna Jäätävää satoa on hyvin eheä ja ehjä kokonaisuus. Ei mitään mullistavaa, mutta ei mikään todella huonokaan. Dekkareiden ystäville suosittelen kyllä, esikoisteokseksi loistava! Suosittelen myös kirjaan liittyvää elokuvaa.
